Huomenna Balille

Huomenna Thaikkulandia vaihtuu Indonesiaan ja ensimmaisena kohteena on Bali. Lennetaan aamulla Phuketista Jakartaan ja koska Jakartahan tunnetaan lukuisista autopommi-iskuista ja muista terroriongelmista niin ei hotsita jaada sinne toljottamaan, joten lahdetaan heti tilanteen tullessa kohti Balia. Luultavasti bussilla. Nyt kuitenkin hieman kertausta parin viime viikon tapahtumista...

Leaving Phi Phi, arriving Krabi Town
Viime hetket Phi Phin saarella vietettiin MM-kisojen loppuhumuissa ja voin kertoa, etta oli melkoinen helpotus, etta ne loppui. Vaikkakin totuin niita jo seuraamaan ja taisin jossain vaiheessa vahingossa melkein osata luetella puolet Saksan ja Argentiinan joukkueiden pelaajien nimista. Kuitenkin, siis Espanja voitti ja taalla oli melkoisen murtunut mies. Sakari ei voinut nukkua kunnolla finaaliyona koska ketutti. Onneksi ne kisailut on nyt ohi ja rauha maassa seuraavan 4 vuotta. (Paitsi etta EM-kisat taitaa tulla jo kahden vuoden paasta joten jos tarkkoja ollaan niin 2 vuoden rauha..)
MM-kisojen paattymisen jalkeen jouduimme myos luopumaan Herra Kerposta, joka kaikkien kommelluksien jalkeen on ilmeisesti kuitenkin paassyt turvallisesti takaisin Suomen maankamaralle ja Tampereellekin. Kerpon poistuminen keskuudesta tarkoitti sita, etta matka jatkuu pienemmalla miehistolla.

Pihistelya
Veera sattui lahtemaan meidan kanssa samaan aikaan Phi Philta, joten majoituttiin kolmistaan, jotta markkoja saastyisi. Voisi kai sanoa, etta Phi Phi antoi mutta myos ottikin, joten nyt oli aika ottaa itseaan ja matkakaveriakin niskasta kiinni ja elella matalalla profiililla. Krabilla se onnistui, koska majoitus oli tahan mennessa Thaimaan edullisin. Krabilla vietimme noin viikon verran Krabi Townissa, joka ei ole se turistirysa, jona Krabi yleensa kasitetaan. Kerran kaytiin myos siella turistirannalla (Ao ngan), mutta kertaan se sitten jaikin. Krabi Townissa vietettiin aikaa lahinna kirjoja lukien, korttia pelaten ja skootterilla ajellen.

Temppelia ja luonnonpuistoa
Kulttuuriplajays saatiin kun kaytiin paikallisessa Temppelimestassa, jossa oli suuri Buddhan patsas korkealla kukkulalla. Paikasta loytyi myos tiger cave niminen Buddhan kunniaksi merkitty luolisto(en tiia onko luolisto sana, mutta haen sanaa joka merkitsisi montaa luolaa), jossa oli ilmeisesti asustellut jossain vaiheessa- ei tiikeri-vaan leopardi. Meika lahti sitten tutkimaan tiger cavea samalla kun Veera ja Sakari kiipesivat 1237 porrasta ylos kukkulalle. Itsekin yritin kiiveta, mutta koska rappuset oli melkoisen jyrkat tuli paniikkikohtaus taas vaihteeksi kylaan ja kipuaminen jai siihen. Viimeisena paivana Krabilla lahdettiin etsimaan luonnonpuistoa ja ajeltiin 3 paalla 120km. Luonnonpuisto loydettiin, mutta kuumilta lahteilta myohastyttiin.

Bruno
Yhtena iltana istuttiin paikallisessa baarissa pelaamassa korttia ja siina pyori vanhoja hippeja juttelemassa kaikenmoista mukavaa meille. Meidan kolmen lisaksi baarissa oli vain 1 lankkari, joka sitten jossain vaiheessa uskaltautui meidan poytaan ja opetettiin kyseinen herra pelaamaan ristiseiskaa. Haiskan nimi oli Bruno ja juippi oli kotoisin Sveitsista, mutta oli myos Italian kansalainen, aija osasi puhua italiaa, ranskaa, saksaa ja englantia..ainakin noita ja varmaan vaikka mita muutakin. Hauska heppu, joka kertoi hauskoja tarinoita itsestaan ja matkoistaan. Mutta kaikkein parasta tyypissa oli sen nauru. Sita ei voi verrata mihinkaan mutta jos nyt pakko on niin jotenkin samanlailla hypnoottinen ja tarttuva kun Vesa-Matti Loirin naurava kulkuri. Veera ja Sakari pystyi jotenkin pitaan ittensa peruslukemilla, mutta ma en voinu mitaan. Nauroin ihan koko ajan koska se sen nauru oli niin alyton! Nyt jalkeenpain harmittaa ettei tullut otettua siita naurusta videopatkaa...

Phuketiin
Jaaha mitas tasta sanois. Henkilokohtaisesti matka Phuketiin oli mulle painajainen.Jouduttiin matkustaan mini-vanilla, joka oli taynna lankkareita ja reppuja ja matkalaukkuja ja rinkkoja. Just ja just mahduttiin jotenkin pain kyytiin. Ma tietysti jouduin kuskin viereen ja siis melkein sen syliin koska edessa oli niin ahdasta. Ahdisti se aija ihan hulluna. Se ryki ja yski koko ajan. Soi koko ajan jotain ja massytti korvan juuressa. Puhu huonosti englantia jos nyt voi edes sanoa etta se puhu ollenkaan. Ajoi ihan kaistapaana ja hiplasi mua koko ajan kun yritti vaihtaa vaihdetta tai etsia jotain uutta mussutettavaa jostain penkin valista. Yak! Kamala kamala kamala! Onneksi taukopaikalla vaihdettiin paikkoja niin etta Sakari joutui sen viereen, sita se ei hiplaillu!!! Reilu kerho. Yleisesti muutenkin koko matka oli katastrofi koska ei edes meinattu paasta sinne asti mihin oltiin liput ostettu, taistelun jalkeen paastiin kuitenkin Phuket Towniin.

On on hotel
Phuket townissa majoituttiin legendaariseen On on hotelliin, joka on Phuketin ensimmainen hotelli, rakennettu vuonna 1929. Paikka oli tosi ransistynyt, mutta kun sita katseli oikealla tavalla niin pystyi kylla uskoa, etta se on varmasti ollut joskus 80 vuotta sitten kaupungin hienoin rakennus. Nyt kuitenkin paikka muistutti enemman mielisairaalaa kuin hotellia, maksettiin Sakarin kanssa 5 euroa yolta ja se oli kylla ylihinta jos multa kysytaan. Mutta kokemus sekin oli, vaikka itse en vainoharhaisena nukkunut kuin ehka 3 tuntia sina yona.

Patong Beach
Phuket Townista lahdettiin viettamaan loppuviikko turistirysaan Patongille. Phuketin saaren ilmeisesti vilkkain turistikeskittyma tarjosi meille juuri sita mita haluttiinkin. Kansainvalisia ravintolaketjuja, kaupustelijoita, Amata-hotelli uima-altaalla (joka saatiin siis alyttoman halvalla) ja tietysti Seduction Discoteque eli paikallinen sedula :D Patong Beachilla ma ja Veera paastiin myos katsomaan elokuviin Eclipse ja kaikinpuolin leffateatteri oli miellyttava ja leffakin oli jopa tasokas ottaen huomioon Twiligh saagan 2 edeltavaa leffaa.. Kuitenkin melko erikoinen tilanne koettiin kun jo karsimattomina odoteltiin leffan alkua (trailerit kesti varmaan puoli tuntia) niin yhtakkia ruudussa lukee suunnilleen nain: Please rise up for the honour of the king of Thailand.
Sen jalkeen alkoi soida joku kummallinen klassinen kipale ja Veeran kanssa yritettiin pidella pokka ja jolkotettiin siella melkein tyhjassa salissa Bhumibolin kunniaksi. Kaiken lisaksi koko biisin ajan ruudussa pyori jokin hammentava propaganda video missa kuningas kasteli kukkia ja kuokki maata pellolla ja oli muutenkin kuvattu sellasena perus jamppana. Outoa!

Moottoripyora ei oo lallaripyora
Sakari lahti hakeen meille mopedia paivaksi ja palasi takaisin moottoripyoran kanssa jossa taisi olla 600 kuutioo, 39 heppaa. Sellainen custom, ei mikaan kyykkypyora siis. Sakari oli ilmeisesti taas puhunu myyjan pyorryksiin koska paivavuokra sille vehkeelle oli jotain 12 euroa. Silla ajeltiin sitten yksi paiva ympari Phuketin saarta. Ja Sakari oli enemman kuin tyytyvainen.

Thailand-end of part 1
Tassa alkaisi siis olla meidan reissun ensimmainen Thaimaan osuus. Pahkinan kuoressa Thaimaasta voisi sanoa parhaat jutut: Koh Tao ja siella sukellus ja snorklaus ja Phi phi kokonaisuudessaan. Thaikkulaan palaillaan varmaankin joskus tossa lokakuun puolella taas.

-K