Moikkeliskoikkelis!
Taalla sita samoillaan keskella isokenkien leikkikenttia. Alkuun Singaporesta, kaupunki oli tosi upea, kallis ja raha nakyi joka puolella ja sen vaikutukset. Little India oli vanhemman nakoista aluetta ja siella oli huonompikuntoisia taloja kun keskustassa. Sielta myos loydettiin meille majoitus, dormi, Kiia nukkui ensimmaisen yon viiden saksalaisen kanssa, Sakari taas 11 intialaisen kanssa. Kahdeksi seuraavaksi yoksi meidat siirrettiin samaan huoneeseen ja seurana oli sekalainen seurakunta erilaisia ihmisia, oli miehia ja naisia, ikahaarukka oli valtaisa, mm. oli yks pappa- ja mummuikaa lahestyva pariskunta, kansalaisuuksia oli ties mita. Tama siis oli kaupungin halvimpia tapoja majoittua, mutta silti meidan 3 yota maksoi todella monta oravan nahkaa.
Kaytiin katsastamassa myos Singaporen night safari. Eli Singaporen elainterhan, joka muuten on joskus jossain jonkun valitsemana valittu ehka maailmaan parhaaksi elaintarhaksi, osuus missa elaimia saa tarkastella kuinka ne elaa yolla, eika nuku siella hakkinsa nurkassa. Elaimet naytti samalta kun missa tahansa elain tarhassa, luonnossa varmasti mielenkiintoisempia. Hienoja ne kuitenkin oli, tiikerit, leopardit, kirahvit ja muut erikoiselukat. Joka tapauksessa oli hauska reissu.
Kaupungin keskustan katuja kulutettiin ja tehtiin ikkunaostoksia, ei tan nakoisena eika tan nakoisissa raasyissa kehtaa mihinkaan Guccin kauppaan menna. Keskusta oli oikeastaan vaan maailmankuuluisimpien ja vahemman kuuluisien muotitalojen, ah niin ihanan kalliista, jattiliikkeista ja tavarataloista (Gucci, Hugo Boss, Luis Vuitton, Fendi, molemmat Armanit jne jne oli kaikki isosti esilla), satojen tuhansien eurojen urheiluautoista (Ferrarit, Aston Martinit, Porschet, Lambot, Rolls Roycet jne jne jne), pilvenpiirtajista, huippuluokan hotelleista ja kaiken huippuna: oikeastaan missaan ei ollut neutraalia hajua vaan joka paikassa oli jokin tuoksu, mita sumutettiin ilmastointilaitteista.
Tama n. 5miljoonan ihmisen kaupunkivaltio oli kertakaikkisen upea ja varsinkin siisti. Missaan ei ollut roskia maassa, ei kerjalaisia, ei katukaupustelijoita eika mitaan muutakaan mika olisi rikkonut lahes taydellisen katunakyman. Tamperekin on torkyisempi kuin Singapore. Se oli kaupunki mihin ei kannata koyhan menna.
Singaporessa ei soinut banjo, eika haissut pahalle.
Kuala Lumpur (Mutainen Joensuu), on ihme kaupunki. Siisteydessaan tama on Bangkokin ja Singaporen valimalli.Taalta loytyy niita katukaupustelijoita, feikkituotteita, kerjalaisia, pahaa hajua, torkya ja muita suurkaupunkien onkelmia. Vastakohtana loytyy Petronasin kaksoistornit (maailman korkeimmat rakennukset 1998-2004, 452m korkeat), KL tower, jattilais-ostoskeskuksia, niin oky muotitaloille kuin tuotteille mihin normaalillakin ihmisella on varaa. Ostoskeskukset on lahes poikkeuksetta yli kymmenkerroksisia, kahden pilvenpiirtajan valiin ja sisalle rakennettuja. Times Square Kuala Lumpur ostoskeskuksessa on sisatiloissa huvipuisto ja vuoristorata, minka voisi sijoittaa vaikka sarkanniemeen. Taman tavaratalon kiertaminen kesti vaatimattomasti 7h, eika siltikaan varmasti nahty sita kokonaan. Ei siis mitaan ihan pienia kyhaelmia. Kaheleita naa aasialaiset tassa amerikan ihannoinnissa ja sen suuruuden ylittamisessa.
Kun saavuttiin KL:aan otettiin huone halvasta hotellista kahdeksi yoksi, jotta saimme aikaa etsia rauhassa halpa ja hyva guesthouse. Sen me loysimmekin ja saimme viela reilun alennuksen kun maksettiin huone kymmeneksi yoksi kerralla. Nyt olemme ehtineet kiertaa kaupunkia jo seitsemanpaivan ajan, ja sama aika on viela edessa. Kaupunki on viihtyisa ja keskusta ei ole turhan iso, kavellen kiertaa helposti. Niinpa paivien aikana kilometreja onkin kertynyt varmasti aivan huikea maara, kaikki siirtymataipaleet ja tavarataloissa seilailu. Viela emme ole saaneet itseamme tarpeeksi aikaisin liikkeelle niin etta olisimme paasseet kierrokselle Petronasin torneihin. Sinne kun ei paivassa jaeta kuin 1800 lippua, joten paikalla pitaa olla aikaisin aamulla.
Hyva katu keitto ollaan loydetty, pohjois intian ja pakistanin keittio. Nam. Todella maukasta ruokaa halvalla. Annoksetkin on sen verran isoja etta kaksi pieni mahaista lankkaria syo yhden annoksen ja meinaa jo pursuta ulos housuista, ainakin vyota tarvii vahan loysata.
Tanaan ajattelimme kayda tarkatamassa Kuala Lumpurin elokuva teatterin. Sakarille ensimmainen kerta aasiassa leffassa, Kiialle toinen. Leffassa kaynti on halpaa kun saippua, ainakin suomen hintoihin verrattuna, suomen lipun hinnalla taalla kay leffassa 4-6 kertaa.
Menara KL:ssa (KL tower, 421m korkea) kavimme nakoala tasanteella, joka sijaitsee 335metrissa. Torni muistuttaa palojn nasinneulaa, suuremmassa koossa tosin. (Nasinneula 165m, nakoala tasanne 135m).
Silloin oli ilta ja koko Kuala Lumpur nakyi mukavasti valaistuna. Nakymat oli upeat. Kyseisella reissulla Sakarin flipflopit hajos ja se joutu pyytaan vertijalta teippia niiden korjaamiseks. Vartija olikin nokkela poika ja toi kahdet vaihtoehdot loytytavara korista, Sakari valitsi tyttojen flipflopit sydankuvioilla varustettuna ja pari numeroa liian pienina. Toinen vaihtoehto olisi ollut nahkaiset kusiluistimet, eli ei paljon vaihtoehtoja annettu. Koska rahaa ei ole liikaa niin nailla kengilla se Sakari vaan on tarponut jo muutaman paivan ympari KL:n katuja.
Kuala Lumpurista matka jatkuu nailla nakymin Laosiin 11.9.2010. Eli WTC-tapahtumien vuosi paivana. Toivottavasti kukaan ei saa paahansa kaapata meidan konetta ja lentaa sita pain Petronaseja. Toisaalta nyt on vasta 9-vuosipaiva, ensi vuonna vois pelottaa. Nyt puoliksi turvallisin mielin lahdetaan kohti Laosin paakaupunkia Vientiainea. Ennen sita ehtii kylla viela sattuun ja tapahtuun vaikka mita, kun aikaakin on viela 10 yota KL:ssa.
Raportti taalta aasiasta taas talla eraa tassa. Ensi kertaan asti se on morjens!
-S
keskiviikko 1. syyskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti