Not that INTOnesia

Nyt ollaankin jo sitten Singaporessa ja ainakin henkisesti hyvin hyvin kaukana Indonesiasta!
Jonkinlaisen koonnin voisin tahan viela Indoista rustata.

Eli meidan kokemuksen mukaan tuo vietetty kuukausi kyseisessa maassa ei ollut mikaan menestys. Ihmiset huijasivat meita aina kun mahdollista ja heti alusta asti. Tuntui etta kaikki hyvatkin tyypit joihin tormattiin olivat jotain vailla ja tavoittelivat vain omaa etuaan.

Indonesia oli myos erittain kallis. Okei, siella oli/on high season paalla mutta silti, se oli alyttoman kallis. Hinta-laatu suhde tuntui olevan taysin tuntematon kasite niille ihmisille. Ja toisaalta taas tuohon huijaamiseen jos palaan niin kaikille turisteille oli olemassa eri hinnat. Jollekin tarjottiin huone noin 20 eurolla ja toisilta kiristettiin siita samasta huoneesta melkein kaksinkertainen hinta. Taysin alytonta!

Kavihan meilla myos erittain huono tuuri matkan aikana ja osaltaan nihkeasta kuukaudesta saadaan syyttaa myos omaa tyhmyytta. Gili Trawanganilla piti viihtya viikko ja se siella vietettiinkin, mutta nyt on paha sanoa saaresta oikein mitaan kun melkein koko viikko maattiin sangyn pohjalla kipeina. Ja sitten suurin virhe oli ehkapa lahtea uuteen maahan tietamatta maasta mitaan. Sita virhetta ei enaa tehda.

Thaimaahan verrattuna ihmiset olivat melko toykeita lahes poikkeuksetta. Kaikki tuputtivat jotain myytavaa ja vaikka sanoi natisti etta ei kiitos niin jakuttaminen jatkui ja jos ei ostanut tuotetta sai pahaa silmaa ja jtn ilkeaa muminaa paalle. Muutamia poikkeuksiakin oli toki, mutta pari yksiloa ei pelasta kokonaiskuvaa.

Jakarta oli todella epamiellyttava ja sekava, likainen kaupunki. Oikeastaan hyvina paikkoina koimme Gili Airin ja ehka myos sen Trawanganin (jos nyt voi sanoa etta se mitenkaan koettiin). Myos turistirysa Kuta beach kelpasi meille lansimaisine palveluineen 3 viikon tuskailun jalkeen. Mutta niin ehkapa se kertookin jo jotain jos turistirysa tuntui meista pelastukselta... kun varsinaisesti ainakaan meika ei todellakaan ole turistirysien kannattaja.

Balin Kuta Beachin kruunasi puukkohippalot, joista jaatiin onneksi juuri ja juuri paitsioon. Joku kylahullu oli paassyt irti ja puukotti mielipuolisesti ilmeisestikin muutamaa turistia. Sen jalkeen juippi oli ottanut skootterin alleen ja lahtenyt karkuun. Tapahtumahetkella oltiin parinsadan metrin paassa syomassa, hotellille pain tullessa kadulla oli verta, ihmiset paniikissa ja  tays kaaos paalla. Etta sellasta.

Vaikka nyt ollaankin hieman kaarmeissamme koko Indonesiaa kohtaan niin luultavasti aioitaan viela palata kyseiseen maankolkkaan ja maksaa potut pottuina :) Noh siis aateltiin etta annetaan indoille viela yksi mahdollisuus sitten joskus kun sumu halvenee.. Otetaan paremmin selvaa maasta ja Java saaren ja Balin sijaan lahdetaan Sumatran puolelle seikkailemaan. Sakarin ainakin taytyy viela joskus paasta sukeltamaan Indonesiaan. Ehka ongelma olikin se etta ei paasty pintaa syvemmalle! :)

-K