Viime kirjoituksessa ei Langkawi ollut viela ehtinyt meita vakuuttaa, eika se ole siihen pystynyt vielakaan.
Tilanne saattaisi olla toinen, jos taalla olisi jotain muutakin kuin vain pilvista ilmaa.
Yhtena paivana paastiin rannalle, muina paivina onkin sitten satanut ja taivas ollut harmaan pilvipeitteen peitossa. Sukeltamaan ei paase, ainakaan helpolla ja jos haluaisi niin tarvisi maksaa itsensa aivan kipeaksi, ruoka on syotavaa, muttei erikoista. Tama kyseinen saari on aivan yliarvostettu!
Hinnat on kaupoissa halvemmat johtuen saaren verovapaudesta, mutta ei sekaan kaikkea pysty pelastamaan.
Nytpahan tamakin tiedetaan eika Langkawille tarvitse toista kertaa rantautua!
Vahan on samat fiilikset kun Balilla Sanur-beachilla..eli tylsaa tylsaa tylsaa.
Lento Kuala Lumpuriin lahtee sateiselta Langkawin saarelta huomenna perjantaina klo 9.40.
Tiedettiin jo matkaa suunnitellessa, etta jos uusi vuosi viela norkoillaan nailla Kaakkois-Aasian kulmilla, halutaan ehdottomasti viettaa vuoden vaihde isossa kaupungissa.
Ajatuksissa oli Bangkok, mutta Kuala Lumpuriin paadyttiin. Melko iisisti otetaan vuosi 2011 vastaan.
Kun paastaan lennolta kaupunkiin, suunnataan luultavasti viime visiitilta tuttuun supermarkettiin, jossa myydaan oikeaa, hyvaa, kunnollista, maukasta juustoa! Nyt siella joku saattaa ihmetella, etta ollaanko seottu lopullisesti, mutta yli puoli vuotta lahes kokonaan ilman maitotuotteita elaneelle palanen juustoa on kuin pullollinen kylmaa vetta Saharassa harhailevalle!
Kyllahan siina varmaan tulee haettu pullo malbecia ja muutama olutkin matkaan..
Tarkoitus on illemmalla siirtya eraalle baarikadulle, jossa Sakari ehti tietysti viimeksi jo tutustua moniin uusiin tuttavuuksiin. Toiveissa on ehka nahda hieno ilotulistuskin keskiyolla.
Ei vaan ole kylla mitaan hajua, etta miten taallapain ihmiset vaihtaa vuotta. Ja vaihtaako ne edes nyt samaan aikaan?! Thaimaassakin oli meneillaan vuosi 2554! Pitais kai alkaa pikkuhiljaa ottaa selvaa noista eri maiden perustiedoista, google laulamaan.
Mutta mita sita turhia ressaamaan enaa tassa vaiheessa kun matka alkaa olla paketissa ja Suomen pakkasten ajatteleminenkin saa jo ihon kananlihalle...
Iloista vuoden vaihdetta kaikille!!! :D
-K & S
torstai 30. joulukuuta 2010
lauantai 25. joulukuuta 2010
Maleysia truly Asia!
Heippa vaan kaikille ja jouluja taalta Langkawilta. Mehan ollaan koko reissu suunniteltu, etta skipataan koko joulu ja fiilis on todenteolla vahvistunut joulun aikana!
Lennettiin eilen Penangista Langkawille. Alettiin etsia normaalisti kamppaa, mutta joulun kunniaksi kaikki hyvat eli halvat paikat oli buukattu tayteen.
Jouduttiin siis ottamaan sellainen melkoisen ankea perhehuone, jonka hinta lahentelee 40 euroa ja siina lukaalissa ei sit oo ees kuumaa suihkua! Ja ainiin, meian etupihalla on jonkinlainen kaatopaikka, missa kissat ja kukot kuopii ruuanjatteita vatsantaytteeksi. Niin joo ja ma taisin tehda jonkinlaisen hyttysen nirhaamis ennatyksen eilen illalla, pitas varmaan soittaa Guinnessin ennatyskirjan tehtailijoille..
Sakarilla tuli eilen muutamat kiroukset ja ei niin kauniit sanat sanottua, joten ansaitsikin uuden lisanimen.
Sakari tunnettakoon tasta lahtien Sakari "Joulumieli" Palvaanlahtena.
Mutta kyllahan se nyt riipii, etta naa allahin hihhulit rahastaa kristittyjen juhlalla.
Eniten harmittaa se, etta menee niin paljon rahaa hukkaan, mutta enaa tassa vaiheessa ei uskalla nukkua ulkonakaan kun on niin paljon jo tuliaisia ja muita ostoksia tehtyna. Toisekseen harmittaa se, etta ma yritin ajoissa buukata meille majataloa taalta, mutta ne urpot ei ikina vastanneet mun yhteydenottopyyntoihin tai varaustiedusteluihin.
Onneks tanaan sit saatiin buukattua ens viikolle meille halvempi majoitus, mutta sekin ostettiin sika sakissa periaatteella, ei nahty huonetta, mutta halvempi se nyt on, niin sinne mennaan.
Eika se voi olla paljoo tan hetkista murjua huonompi!
Jepulis, eli meilla ei joulu mennyt putkeen, mutta onneksi naa nyt oli meille vaan paivia muiden joukossa.
Koko reissu on ollut niin fantastinen kokemus, ettei tallainen meita enaa tassa vaiheessa lannista.
Vuoden vaihdetta aiotaan juhlia joulunkin edesta ja onneksi Kuala Lumpurista on jo varattuna hyva guesthouse. Kaupunki on syyskuun vierailulta tuttu, joten suurempia kaytannon ongelmia ei pitaisi ilmentya, toivon mukaan.
Nyt vaan koitetaan imea viimeiset auringon paisteet iholle taalla Langkawin saaren rannoilla, lueskella kirjoja ja lepailla. Langkawi ei tahan mennessa ole meita vakuuttanut, mutta viela on onneksi 5 paivaa aikaa korjata tilanne!
-K
Lennettiin eilen Penangista Langkawille. Alettiin etsia normaalisti kamppaa, mutta joulun kunniaksi kaikki hyvat eli halvat paikat oli buukattu tayteen.
Jouduttiin siis ottamaan sellainen melkoisen ankea perhehuone, jonka hinta lahentelee 40 euroa ja siina lukaalissa ei sit oo ees kuumaa suihkua! Ja ainiin, meian etupihalla on jonkinlainen kaatopaikka, missa kissat ja kukot kuopii ruuanjatteita vatsantaytteeksi. Niin joo ja ma taisin tehda jonkinlaisen hyttysen nirhaamis ennatyksen eilen illalla, pitas varmaan soittaa Guinnessin ennatyskirjan tehtailijoille..
Sakarilla tuli eilen muutamat kiroukset ja ei niin kauniit sanat sanottua, joten ansaitsikin uuden lisanimen.
Sakari tunnettakoon tasta lahtien Sakari "Joulumieli" Palvaanlahtena.
Mutta kyllahan se nyt riipii, etta naa allahin hihhulit rahastaa kristittyjen juhlalla.
Eniten harmittaa se, etta menee niin paljon rahaa hukkaan, mutta enaa tassa vaiheessa ei uskalla nukkua ulkonakaan kun on niin paljon jo tuliaisia ja muita ostoksia tehtyna. Toisekseen harmittaa se, etta ma yritin ajoissa buukata meille majataloa taalta, mutta ne urpot ei ikina vastanneet mun yhteydenottopyyntoihin tai varaustiedusteluihin.
Onneks tanaan sit saatiin buukattua ens viikolle meille halvempi majoitus, mutta sekin ostettiin sika sakissa periaatteella, ei nahty huonetta, mutta halvempi se nyt on, niin sinne mennaan.
Eika se voi olla paljoo tan hetkista murjua huonompi!
Jepulis, eli meilla ei joulu mennyt putkeen, mutta onneksi naa nyt oli meille vaan paivia muiden joukossa.
Koko reissu on ollut niin fantastinen kokemus, ettei tallainen meita enaa tassa vaiheessa lannista.
Vuoden vaihdetta aiotaan juhlia joulunkin edesta ja onneksi Kuala Lumpurista on jo varattuna hyva guesthouse. Kaupunki on syyskuun vierailulta tuttu, joten suurempia kaytannon ongelmia ei pitaisi ilmentya, toivon mukaan.
Nyt vaan koitetaan imea viimeiset auringon paisteet iholle taalla Langkawin saaren rannoilla, lueskella kirjoja ja lepailla. Langkawi ei tahan mennessa ole meita vakuuttanut, mutta viela on onneksi 5 paivaa aikaa korjata tilanne!
-K
tiistai 21. joulukuuta 2010
Pannaas mennen Pattayalle! Vehreiden palmujen alle!
Morjesta moi!
Taas on tullut aika avata verbaliikan kassakaappi ja katsoa kuinka sanat siella polyttyy, jos niita ei kayta, no kaytetaan!
Bangkok
Wat Traimitr
Temppeli BKK:ssa, paikan ehdottomana turistihaavina on 5,5 tonninen umpikultainen Buddha-patsas, arvoltaan PALJON. Oli siina temppelissa myos museo, ei niin kiintoisa. Eika itse temppelikaan sen kummoisempi ollut, tai no sellanen perus, vahan normaalia korkeampi.
Buddha patsas oli se juttu ja siihen juttuun se jai.
Viikonloppumarkkinat
Markkinat on valtaisat, Thaimaan suurimmat, sisaltaen yli 15 000 myyntikojua. Sinne paasteltiin metrolla. Aikaa vierahti onneksi vain pari tuntia ja se riitti. Tarviketta tuli ostettua se mita piti ja vahan ylimaaraista.
Huh, hengissa pois, Sky trainilla. Sellanen olis muuten Tampereellekin se kaikkein paras ratkaisu liikenne pulmiin, ei tarvi Tampereesta yrittaa rakentaa mitaan pikku Hellsinkia ratikka viritelmien avulla.
RCA
RCA=Royal City Avenue, Bangkokin yoelaman keskus paikallisten keskuudessa.
Valkoisia taalla ei juurikaan nae. "Yokerho" sisaltaa monta erilaista vaihtoehtoa, live-musiikkia, hardcore konemusiikkia ja sitten sen parhaan osuuden: hiphoppia ja hetken kuumimpia hitteja! Bangkokin parasta antia, ehdottomasti.
Sinne matkattiin kahden kanukin kanssa, Shawnin, johon tutustuttiin Kambodzassa Sihanoukvillessa, ja sen siskon Michelen. Shawn tavattiin sattumalta Khaosan Roadilla ja samantien sovittiin suunnitelma: RCA.
RCA:lle suunnattiin taksilla kaikki nelja yhdessa. Taksimies yritti koijata paikan olevan kiinni ja ehdotti toista paikkaa. Ei, me mennaan RCA:lle, ei sun provikka paikkaan!
RCA:lla on parhaat bileet BKK:ssa ja lazerit viuhtoo ympari salia sellaseen malliin, etta Suomi poika on ihmeissaan. Taakin hienous on jonkun Liisa Hyssalan kieltama! Kaikki kiva ja nayttava on Suomessa kielletty!
Jalluu, kossuu ja kaljaa hölkynkölkyn! Me nostetaan maljaa! Selvästi hyvä päivä! JOO! Hyvä päivä! Siis hyvästi selvä päivä! Jos sul on jano suu auki AAH! mul o jano sul o jano kaikki sanoo AAH!
Pattaya
Ou jea, Pattaya!
Siis se minne Suomalaiset suuntaa "aija"-porukalla pariks viikkoo sukeltaan. Joo, just se, paitsi etta ei ne vassykka-porukat sinne sukeltaan lahde. Niin paljon en ole nahnyt kiiluva-silmaisia miehia, laihoja, lihavia, hikisia, nuoria ja jopa toinen jalkahaudassa toinen banaanin kuorella kulkevia, ja kaikilla sama paamaara, punaiset jouluvalot kun vaan vetaa puoleensa.
Joo tosiaan Pattayalla on kiva hillua, kun sormet niin kivasti kopeloi pill..imehua! Niinpa. Epatodellinen paikka. Joka paikassa kirkkaat valot tuikkii ja kaikkialla myynnissa piparia, mutta miks ei silti tullu yhtaan jouluinen olo??
Eika siina viela kaikki. Paikka taynna ita-naapureita ja nehan nostaa ruuan, majoituksen ja kaikki mahdolliset hinnat korkealle ja kayttaytyy kuin siat.
En malta odotaa koska paasen viettamaan aikaa uudestaan Pattayan aurinkoon...
Nyt ollaan joka tapauksessa jo Bangkokissa valmistautumassa lentoon Penangiin Malesiaan, joka on torstaina ja heti peraan perjantaina lennetaan viereiselle saarelle Langawille joulun viettoon!
-S
Taas on tullut aika avata verbaliikan kassakaappi ja katsoa kuinka sanat siella polyttyy, jos niita ei kayta, no kaytetaan!
Bangkok
Wat Traimitr
Temppeli BKK:ssa, paikan ehdottomana turistihaavina on 5,5 tonninen umpikultainen Buddha-patsas, arvoltaan PALJON. Oli siina temppelissa myos museo, ei niin kiintoisa. Eika itse temppelikaan sen kummoisempi ollut, tai no sellanen perus, vahan normaalia korkeampi.
Buddha patsas oli se juttu ja siihen juttuun se jai.
Viikonloppumarkkinat
Markkinat on valtaisat, Thaimaan suurimmat, sisaltaen yli 15 000 myyntikojua. Sinne paasteltiin metrolla. Aikaa vierahti onneksi vain pari tuntia ja se riitti. Tarviketta tuli ostettua se mita piti ja vahan ylimaaraista.
Huh, hengissa pois, Sky trainilla. Sellanen olis muuten Tampereellekin se kaikkein paras ratkaisu liikenne pulmiin, ei tarvi Tampereesta yrittaa rakentaa mitaan pikku Hellsinkia ratikka viritelmien avulla.
RCA
RCA=Royal City Avenue, Bangkokin yoelaman keskus paikallisten keskuudessa.
Valkoisia taalla ei juurikaan nae. "Yokerho" sisaltaa monta erilaista vaihtoehtoa, live-musiikkia, hardcore konemusiikkia ja sitten sen parhaan osuuden: hiphoppia ja hetken kuumimpia hitteja! Bangkokin parasta antia, ehdottomasti.
Sinne matkattiin kahden kanukin kanssa, Shawnin, johon tutustuttiin Kambodzassa Sihanoukvillessa, ja sen siskon Michelen. Shawn tavattiin sattumalta Khaosan Roadilla ja samantien sovittiin suunnitelma: RCA.
RCA:lle suunnattiin taksilla kaikki nelja yhdessa. Taksimies yritti koijata paikan olevan kiinni ja ehdotti toista paikkaa. Ei, me mennaan RCA:lle, ei sun provikka paikkaan!
RCA:lla on parhaat bileet BKK:ssa ja lazerit viuhtoo ympari salia sellaseen malliin, etta Suomi poika on ihmeissaan. Taakin hienous on jonkun Liisa Hyssalan kieltama! Kaikki kiva ja nayttava on Suomessa kielletty!
Jalluu, kossuu ja kaljaa hölkynkölkyn! Me nostetaan maljaa! Selvästi hyvä päivä! JOO! Hyvä päivä! Siis hyvästi selvä päivä! Jos sul on jano suu auki AAH! mul o jano sul o jano kaikki sanoo AAH!
Pattaya
Ou jea, Pattaya!
Siis se minne Suomalaiset suuntaa "aija"-porukalla pariks viikkoo sukeltaan. Joo, just se, paitsi etta ei ne vassykka-porukat sinne sukeltaan lahde. Niin paljon en ole nahnyt kiiluva-silmaisia miehia, laihoja, lihavia, hikisia, nuoria ja jopa toinen jalkahaudassa toinen banaanin kuorella kulkevia, ja kaikilla sama paamaara, punaiset jouluvalot kun vaan vetaa puoleensa.
Joo tosiaan Pattayalla on kiva hillua, kun sormet niin kivasti kopeloi pill..imehua! Niinpa. Epatodellinen paikka. Joka paikassa kirkkaat valot tuikkii ja kaikkialla myynnissa piparia, mutta miks ei silti tullu yhtaan jouluinen olo??
Eika siina viela kaikki. Paikka taynna ita-naapureita ja nehan nostaa ruuan, majoituksen ja kaikki mahdolliset hinnat korkealle ja kayttaytyy kuin siat.
En malta odotaa koska paasen viettamaan aikaa uudestaan Pattayan aurinkoon...
Nyt ollaan joka tapauksessa jo Bangkokissa valmistautumassa lentoon Penangiin Malesiaan, joka on torstaina ja heti peraan perjantaina lennetaan viereiselle saarelle Langawille joulun viettoon!
-S
torstai 16. joulukuuta 2010
Kulttuuria kulttuuria
Paastiin onnellisesti Ho Chi Minh Cityyn takaisin, mutta siihen se onnellisuus sitten loppuikin.
Mentiin syomaan lounasta ravintolaan, joka oli meille tuttu jo edelliselta Saigonin vierailulta.
Noh..otinpa sitten tomaattikeiton, joka kaytannossa oli kuitenkin ketsuppikeitto. Loppupaiva menikin sitten vessanponttoa halaillessa, mutta onneksi oli viela jaljella Trawanganin taudin aikaisia laakkeita ja tauti kesti talla eraa viikonlopun sijaan 5 tuntia.
Ehka se oli ruokamyrkytys tai sit jotain muuta.. Samapa tuo kunhan meni nopeesti ohi!
Ho Chi Minh Cityn 5 paivan vierailun aikana oli tarkoitus tehda myos jotain jarkevaa.
Niimpa paatettiin kayda tutustumassa kahteen museoon. Ensimmaisena vuorossa oli War Remnants Museum, jossa oli kaikenlaista materiaalia Vietnamin sodan ajalta. Museossa vierahti koko iltapaiva. Nakemista oli paljon ja varsinkin sota-ajan valokuvat olivat erityisen vaikuttavia ja kiinnostavia. Ja totaalisen hirvittavia.
Aarimmaisen mielenkiintoinen museo kaiken kaikkiaan, vaikkakin kylla siina aika hiljaisena tyttona ja poikana tuli kierreltya.
Pidettiin yksi valipaiva ja mentiin keskiviikkona tsekkaamaan mita piti sisallaan Museum Ho Chi Minh City.
Pakko sanoa, etta museo oli aarimmaisen tylsa. Mielenkiintoisimmat jutut olivat ehka valokuvat, joissa oli kuvattuna kaupunkia eripuolilta vuonna 1955 ja vieressa oli samasta paikkaa kuva vuodelta 2005.
Hammentavaa oli huomata kuinka viidakkoa Saigon joskus on ollut ja kuinka tayteen ahdattu se on nykyaan.
Mutta joo siis alkaa menko tonne museoon! :D
Piti kertoa jotain tuosta HCMC:n moottoripyora helvetista..
Jokainen tienylitys oli sydarin paikka. Jos Sakarin kasi ei ollut omassa kiinni, meika jai sinne jonnekin tiensivuun ootteleen, etta taivaalta satais nitroja. Niita olis todella tarvittu enemman Saigonin liikenteen seassa, kuin mita Koukkuniemen vanhainkoti kuluttaa paivassa. Sakari oli tietysti kuin rapu rantahietikossa, eika antanut moisen hulinan ja halinan hairita omaa kulkuaan.
Todella vastenmielinen liikenne. Koko ajan torvet soi, ihmiset ajaa skoottereilla, autoilla, cykloilla sikin sokin. Kukaan ei noudata liikennevaloja ja olikohan siella edes liikenne merkkeja?
Saigonissa on naurettavan helppoa tulla ryostetyksi moottoripyoracowboyn toimesta, joka loppujen lopuksi katoaa parissa sekunnissa liikenteen sekaan.
Viimeisena iltana HCMC:ssa kaytiin katsomassa auringonlasku Sheraton hotellin kattoterassilta.
Drinkit olivat naurettavan kalliit, mutta oli se kylla nakemisen arvoinen. Todella upea maisema, mista nakyi puolet kaupungista. Aika alyton kylla se saastepilvi mika sen kaupungin paalla leijailee. Taitaa samanmoinen olla Bangkokissakin..
Ja BKK:sta puheenollen, taalla me ollaan taas! Jei! Aamulla saavuttiin klo 11.10.
Kohta lahetaan kattoon viela yks temppeli ja sit alkaakin kulttuurikiintio olla talta reissulta taynna.
-K
Mentiin syomaan lounasta ravintolaan, joka oli meille tuttu jo edelliselta Saigonin vierailulta.
Noh..otinpa sitten tomaattikeiton, joka kaytannossa oli kuitenkin ketsuppikeitto. Loppupaiva menikin sitten vessanponttoa halaillessa, mutta onneksi oli viela jaljella Trawanganin taudin aikaisia laakkeita ja tauti kesti talla eraa viikonlopun sijaan 5 tuntia.
Ehka se oli ruokamyrkytys tai sit jotain muuta.. Samapa tuo kunhan meni nopeesti ohi!
Ho Chi Minh Cityn 5 paivan vierailun aikana oli tarkoitus tehda myos jotain jarkevaa.
Niimpa paatettiin kayda tutustumassa kahteen museoon. Ensimmaisena vuorossa oli War Remnants Museum, jossa oli kaikenlaista materiaalia Vietnamin sodan ajalta. Museossa vierahti koko iltapaiva. Nakemista oli paljon ja varsinkin sota-ajan valokuvat olivat erityisen vaikuttavia ja kiinnostavia. Ja totaalisen hirvittavia.
Aarimmaisen mielenkiintoinen museo kaiken kaikkiaan, vaikkakin kylla siina aika hiljaisena tyttona ja poikana tuli kierreltya.
Pidettiin yksi valipaiva ja mentiin keskiviikkona tsekkaamaan mita piti sisallaan Museum Ho Chi Minh City.
Pakko sanoa, etta museo oli aarimmaisen tylsa. Mielenkiintoisimmat jutut olivat ehka valokuvat, joissa oli kuvattuna kaupunkia eripuolilta vuonna 1955 ja vieressa oli samasta paikkaa kuva vuodelta 2005.
Hammentavaa oli huomata kuinka viidakkoa Saigon joskus on ollut ja kuinka tayteen ahdattu se on nykyaan.
Mutta joo siis alkaa menko tonne museoon! :D
Piti kertoa jotain tuosta HCMC:n moottoripyora helvetista..
Jokainen tienylitys oli sydarin paikka. Jos Sakarin kasi ei ollut omassa kiinni, meika jai sinne jonnekin tiensivuun ootteleen, etta taivaalta satais nitroja. Niita olis todella tarvittu enemman Saigonin liikenteen seassa, kuin mita Koukkuniemen vanhainkoti kuluttaa paivassa. Sakari oli tietysti kuin rapu rantahietikossa, eika antanut moisen hulinan ja halinan hairita omaa kulkuaan.
Todella vastenmielinen liikenne. Koko ajan torvet soi, ihmiset ajaa skoottereilla, autoilla, cykloilla sikin sokin. Kukaan ei noudata liikennevaloja ja olikohan siella edes liikenne merkkeja?
Saigonissa on naurettavan helppoa tulla ryostetyksi moottoripyoracowboyn toimesta, joka loppujen lopuksi katoaa parissa sekunnissa liikenteen sekaan.
Viimeisena iltana HCMC:ssa kaytiin katsomassa auringonlasku Sheraton hotellin kattoterassilta.
Drinkit olivat naurettavan kalliit, mutta oli se kylla nakemisen arvoinen. Todella upea maisema, mista nakyi puolet kaupungista. Aika alyton kylla se saastepilvi mika sen kaupungin paalla leijailee. Taitaa samanmoinen olla Bangkokissakin..
Ja BKK:sta puheenollen, taalla me ollaan taas! Jei! Aamulla saavuttiin klo 11.10.
Kohta lahetaan kattoon viela yks temppeli ja sit alkaakin kulttuurikiintio olla talta reissulta taynna.
-K
perjantai 10. joulukuuta 2010
Ei niin muikea Mui Ne
Nha Trang
Loppuaika Nha Trangissa menikin melkein ainoastaan herkuttelemalla, oli parman- ja serranonkinkkuja, juustoja, pizzaa, pastaa, pihvia (reissun parasta), perunaa, oliiveja, oli huoneella ja ravintoloissa. Eipa sateisessa Nha Trangissa oikein muuta tekemista keksitty kuin herkutella, tayttaa kulinaristisia toiveitamme. Syotiin siis suruumme kun aurinkoa olimme etsimassa ja aurinko oli pahasti kateissa paksun ja sateisen pilviverhon takana.
Mui Ne
Saavuimme Mui Neen taynna suuria odotuksia liittyen aurinkoon.
Kuitenkin, edelleen, saa jatkui sateisena, onneksi Mui Ne tarjosi sentaan 5 astetta Nha Trangia lampoisemman ilmaston, joten enaa ei tarvinnut palella.
Sitten se vaan ilmestyi. Tiistaina herattiin auringon paisteeseen, oli olo kuin olisi vain nahnyt pahaa unta auringottomuudesta. Vihdoin paastiin rannalle ruskettumaan! Ja tata herkkua kesti 3 kokonaista paivaa.
Rusketus alkaa taas molemmilla oleen ihan semi-uskottava.
Aurinko onkin aikalailla meidan ainoa ilo ollut Mui Nessa. Taalla on TYLSAA. Mitaan ei tapahdu. Kaytannossa koko kyla on yhden tien varrella.
Ainoa mahdollinen aktiviteetti mahdollisuus olisi "leijasurffaus" (Kite surfing), jota ei lahdetty koittamaan, koska ei se perus surffauskaan tuntunut olevan ihan meidan heinia..niin ja onhan toi hintakin aika mielenkiintoinen: 140 dollaria paiva! Joten, ei kiitos.
Itsenaisyyspaivan viettoa
Ei ollut linnanjuhlia, ei ollut hienoja pukuja, ei ollut tyovuoroa, ei ollut omaa vastaanottoa, ei ollut mitenkaanpain perinteinen itsenaisyyspaiva luvassa.
Niimpa lahdettiin syomaan isanmaallisesti italialaista ruokaa. Uskokaa vaan, jos Suomi-ruokaa olisi ollut tarjolla, niin luultavasti hinnalla ei olisi hirveesti ollut valia!
Sakari vetasi tuhannentaytteen pizzan huiviinsa ja Kiialla katosi tuulensuojaan herkullinen pestopasta.
Ruokailun jalkeen lahdettiin katsastamaan paikallinen "menomesta" Pogo. Jossain vaiheessa iltaa herattiin siihen todellisuuteen, etta koko kapakka oli taynna itanaapureita. Itsenaisyyspaiva meni siis italialaisessa ravintolassa, vietnamilaisessa rantabaarissa venalaisten keskella.
Ah, miten isanmaallista! Voidaanko me liittya perussuomalaisiin?
Hiekkaa
Tanaan kaytiin tarkistamassa milta nayttaa Mui Nen kuuluisat hiekkadyynit. Hienolta naytti, varsinkin kun ei ole ennen tuommoisia dyyneja paassyt ihastelemaan. Matkattiin siis n. 10 km Mui Nesta itaanpain skootterilla.
Perille paastya lapset tungeksivat meidan ymparilla yrittaen saada meidat vuokraamaan liukuria. Korvissa kaikui aggressiiviset myyntipuheet. Edelleen tekee pahaa kun nakee ala-aste ikaisia lapsia myyntitoissa...
Paadyttiin vuokraamaan omat liukurit Jai ja Yang nimiselta tyttokaksikolta.
Dyyneja laskettiin ripeasti alas ja noustiin erittain vaivalloisesti hikisina ylos. Jai jopa alkoi tyontamaan Kiiaa hanurista ylos rinnetta, kun ei tati meinannut jaksaa itse patikoida kuumassa hiekassa.
Huoneelle takaisin paastyamme alkoi puhdistautumis operaatio, hiekkaa oli taskut, vaatteet, korvat, hiukset, nena, suu, nielu ja silmat taynna. Siltikin tama oli Mui Nen parasta aktiviteettia, jos rannalla laiskottelua ei lasketa aktiviteetiksi. Kokemisen arvoiset dyynit!
Huomenna Saigoniin
Viikon vierailun jalkeen jatetaan Mui Ne taakse ja palataan huomenna Saigoniin, josta lennetaan ensi viikon torstaina Bangkokiin. Lennoista puheenollen; ostettiin kaksi uutta lentoa, Penangista Langawille ja Langawilta Kuala Lumpuriin.
Molemmat erikoispaivina, joulun- ja uuden vuodenaattoina! Bussissa istumiset alkaa tuntua jo liikaa istumalihaksissa, joten paatettiin matkustaa helpommin ja nopeammin reissun viime hetkien kunniaksi.
Meilla on siis tiedossa 3 viikon sisaan 6 lentoa. Mutta mikas tassa, kun Air Asia hinnat on ystavalliset. "Air asia-now everybody can fly"
-K & S
Loppuaika Nha Trangissa menikin melkein ainoastaan herkuttelemalla, oli parman- ja serranonkinkkuja, juustoja, pizzaa, pastaa, pihvia (reissun parasta), perunaa, oliiveja, oli huoneella ja ravintoloissa. Eipa sateisessa Nha Trangissa oikein muuta tekemista keksitty kuin herkutella, tayttaa kulinaristisia toiveitamme. Syotiin siis suruumme kun aurinkoa olimme etsimassa ja aurinko oli pahasti kateissa paksun ja sateisen pilviverhon takana.
Mui Ne
Saavuimme Mui Neen taynna suuria odotuksia liittyen aurinkoon.
Kuitenkin, edelleen, saa jatkui sateisena, onneksi Mui Ne tarjosi sentaan 5 astetta Nha Trangia lampoisemman ilmaston, joten enaa ei tarvinnut palella.
Sitten se vaan ilmestyi. Tiistaina herattiin auringon paisteeseen, oli olo kuin olisi vain nahnyt pahaa unta auringottomuudesta. Vihdoin paastiin rannalle ruskettumaan! Ja tata herkkua kesti 3 kokonaista paivaa.
Rusketus alkaa taas molemmilla oleen ihan semi-uskottava.
Aurinko onkin aikalailla meidan ainoa ilo ollut Mui Nessa. Taalla on TYLSAA. Mitaan ei tapahdu. Kaytannossa koko kyla on yhden tien varrella.
Ainoa mahdollinen aktiviteetti mahdollisuus olisi "leijasurffaus" (Kite surfing), jota ei lahdetty koittamaan, koska ei se perus surffauskaan tuntunut olevan ihan meidan heinia..niin ja onhan toi hintakin aika mielenkiintoinen: 140 dollaria paiva! Joten, ei kiitos.
Itsenaisyyspaivan viettoa
Ei ollut linnanjuhlia, ei ollut hienoja pukuja, ei ollut tyovuoroa, ei ollut omaa vastaanottoa, ei ollut mitenkaanpain perinteinen itsenaisyyspaiva luvassa.
Niimpa lahdettiin syomaan isanmaallisesti italialaista ruokaa. Uskokaa vaan, jos Suomi-ruokaa olisi ollut tarjolla, niin luultavasti hinnalla ei olisi hirveesti ollut valia!
Sakari vetasi tuhannentaytteen pizzan huiviinsa ja Kiialla katosi tuulensuojaan herkullinen pestopasta.
Ruokailun jalkeen lahdettiin katsastamaan paikallinen "menomesta" Pogo. Jossain vaiheessa iltaa herattiin siihen todellisuuteen, etta koko kapakka oli taynna itanaapureita. Itsenaisyyspaiva meni siis italialaisessa ravintolassa, vietnamilaisessa rantabaarissa venalaisten keskella.
Ah, miten isanmaallista! Voidaanko me liittya perussuomalaisiin?
Hiekkaa
Tanaan kaytiin tarkistamassa milta nayttaa Mui Nen kuuluisat hiekkadyynit. Hienolta naytti, varsinkin kun ei ole ennen tuommoisia dyyneja paassyt ihastelemaan. Matkattiin siis n. 10 km Mui Nesta itaanpain skootterilla.
Perille paastya lapset tungeksivat meidan ymparilla yrittaen saada meidat vuokraamaan liukuria. Korvissa kaikui aggressiiviset myyntipuheet. Edelleen tekee pahaa kun nakee ala-aste ikaisia lapsia myyntitoissa...
Paadyttiin vuokraamaan omat liukurit Jai ja Yang nimiselta tyttokaksikolta.
Dyyneja laskettiin ripeasti alas ja noustiin erittain vaivalloisesti hikisina ylos. Jai jopa alkoi tyontamaan Kiiaa hanurista ylos rinnetta, kun ei tati meinannut jaksaa itse patikoida kuumassa hiekassa.
Huoneelle takaisin paastyamme alkoi puhdistautumis operaatio, hiekkaa oli taskut, vaatteet, korvat, hiukset, nena, suu, nielu ja silmat taynna. Siltikin tama oli Mui Nen parasta aktiviteettia, jos rannalla laiskottelua ei lasketa aktiviteetiksi. Kokemisen arvoiset dyynit!
Huomenna Saigoniin
Viikon vierailun jalkeen jatetaan Mui Ne taakse ja palataan huomenna Saigoniin, josta lennetaan ensi viikon torstaina Bangkokiin. Lennoista puheenollen; ostettiin kaksi uutta lentoa, Penangista Langawille ja Langawilta Kuala Lumpuriin.
Molemmat erikoispaivina, joulun- ja uuden vuodenaattoina! Bussissa istumiset alkaa tuntua jo liikaa istumalihaksissa, joten paatettiin matkustaa helpommin ja nopeammin reissun viime hetkien kunniaksi.
Meilla on siis tiedossa 3 viikon sisaan 6 lentoa. Mutta mikas tassa, kun Air Asia hinnat on ystavalliset. "Air asia-now everybody can fly"
-K & S
keskiviikko 1. joulukuuta 2010
Egg & Noodle
Poached egg, boiled egg, scrambled egg, fried egg, omelet, omelet with cheese, bread with egg, soup with egg, egg with egg..EGG!!!
Nyt alkaa riittaan. Kolesteroliarvot on katossa ja suonet varmaan jo hyvaa vauhtia tukossa.
Reissun alussa kananmuna, kaikissa muodoissaan, tuntui turvalliselta, edulliselta ja kaikinpuolin hyvalta vaihtoehdolta aamiaiseksi. Kananmunahan on melko tayttavaa ja ainakin tiesi mita tilasi.
Nyt kuitenkin kyseinen ruoka-aine alkaa pahemman kerran tulla korvista ulos.
Aamiaisella, jos viereisessa poydassa porukka tilaa omelettia, niin on parempi olla vilkuilematta, muuten saattaa oma hedelmasalaatti tai pannukakku nopeasti kivuta pois tuulensuojasta.
Kananmuna kaikissa muodoissaan aiheuttaa lahinna kylmiavareita talla hetkella.
Ehkapa keitetty muna voisi menna alas pinaattikeiton kanssa, mutta kun eihan taalla ole mitaan pinaattikeittoja! Se on kuulkaas nuudelikeittoo mita taalta saa, mutta hei, nou hata! Senkin saa kananmunalla kuorrutettuna!
Nuudeli keittokin on ihan omalukunsa. Sita saa aamiaiseksi, valipalaksi, lounaaksi, paivalliseksi, huikopalaksi, iltapalaksi ja viela yopalaksi, ihan kuten riisiakin. Vaikka nama Aasian ruuat ovatkin hyvan makuisia, alkaa silti 6kk matkustamisen jalkeen olla jo melko kypsa riisiin ja riisinuudeliin, seka tietysti niihin iki-ihaniin kananmuniin.
Varsinkin Kiialle on tehnyt tiukkaa puolen vuoden tauko ruisleivasta ja muista kuitupitoisista ruoka-aineista.
Nyt siis pikkuhiljaa alamme jo tosissaan odottelemaan vesikielella Suomessa tarjottavia pihveja (ei mitaan waterbuffaloa, vaan kunnon harkaa), perunaa (kaikissa muodoissaan), pastaa, erityisesti raikasta tuoretta salaattia, maitotuotteita kaikissa muodoissaan ja muita tuttuja appeita.
Seka erityisesti aamiaiseksi nuudelikeiton sijaan esim. fazerin ruispuikula edamilla paallystettyna! Nam!
-S & K
Nyt alkaa riittaan. Kolesteroliarvot on katossa ja suonet varmaan jo hyvaa vauhtia tukossa.
Reissun alussa kananmuna, kaikissa muodoissaan, tuntui turvalliselta, edulliselta ja kaikinpuolin hyvalta vaihtoehdolta aamiaiseksi. Kananmunahan on melko tayttavaa ja ainakin tiesi mita tilasi.
Nyt kuitenkin kyseinen ruoka-aine alkaa pahemman kerran tulla korvista ulos.
Aamiaisella, jos viereisessa poydassa porukka tilaa omelettia, niin on parempi olla vilkuilematta, muuten saattaa oma hedelmasalaatti tai pannukakku nopeasti kivuta pois tuulensuojasta.
Kananmuna kaikissa muodoissaan aiheuttaa lahinna kylmiavareita talla hetkella.
Ehkapa keitetty muna voisi menna alas pinaattikeiton kanssa, mutta kun eihan taalla ole mitaan pinaattikeittoja! Se on kuulkaas nuudelikeittoo mita taalta saa, mutta hei, nou hata! Senkin saa kananmunalla kuorrutettuna!
Nuudeli keittokin on ihan omalukunsa. Sita saa aamiaiseksi, valipalaksi, lounaaksi, paivalliseksi, huikopalaksi, iltapalaksi ja viela yopalaksi, ihan kuten riisiakin. Vaikka nama Aasian ruuat ovatkin hyvan makuisia, alkaa silti 6kk matkustamisen jalkeen olla jo melko kypsa riisiin ja riisinuudeliin, seka tietysti niihin iki-ihaniin kananmuniin.
Varsinkin Kiialle on tehnyt tiukkaa puolen vuoden tauko ruisleivasta ja muista kuitupitoisista ruoka-aineista.
Nyt siis pikkuhiljaa alamme jo tosissaan odottelemaan vesikielella Suomessa tarjottavia pihveja (ei mitaan waterbuffaloa, vaan kunnon harkaa), perunaa (kaikissa muodoissaan), pastaa, erityisesti raikasta tuoretta salaattia, maitotuotteita kaikissa muodoissaan ja muita tuttuja appeita.
Seka erityisesti aamiaiseksi nuudelikeiton sijaan esim. fazerin ruispuikula edamilla paallystettyna! Nam!
-S & K
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
