Ei niin muikea Mui Ne

Nha Trang

Loppuaika Nha Trangissa menikin melkein ainoastaan herkuttelemalla, oli parman- ja serranonkinkkuja, juustoja, pizzaa, pastaa, pihvia (reissun parasta), perunaa, oliiveja, oli huoneella ja ravintoloissa. Eipa sateisessa Nha Trangissa oikein muuta tekemista keksitty kuin herkutella, tayttaa kulinaristisia toiveitamme. Syotiin siis suruumme kun aurinkoa olimme etsimassa ja aurinko oli pahasti kateissa paksun ja sateisen pilviverhon takana.


Mui Ne

Saavuimme Mui Neen taynna suuria odotuksia liittyen aurinkoon.
Kuitenkin, edelleen, saa jatkui sateisena, onneksi Mui Ne tarjosi sentaan 5 astetta Nha Trangia lampoisemman ilmaston, joten enaa ei tarvinnut palella.
Sitten se vaan ilmestyi. Tiistaina herattiin auringon paisteeseen, oli olo kuin olisi vain nahnyt pahaa unta auringottomuudesta. Vihdoin paastiin rannalle ruskettumaan! Ja tata herkkua kesti 3 kokonaista paivaa.
Rusketus alkaa taas molemmilla oleen ihan semi-uskottava.

Aurinko onkin aikalailla meidan ainoa ilo ollut Mui Nessa. Taalla on TYLSAA. Mitaan ei tapahdu. Kaytannossa koko kyla on yhden tien varrella.

Ainoa mahdollinen aktiviteetti mahdollisuus olisi "leijasurffaus" (Kite surfing), jota ei lahdetty koittamaan, koska ei se perus surffauskaan tuntunut olevan ihan meidan heinia..niin ja onhan toi hintakin aika mielenkiintoinen: 140 dollaria paiva! Joten, ei kiitos.

Itsenaisyyspaivan viettoa


Ei ollut linnanjuhlia, ei ollut hienoja pukuja, ei ollut tyovuoroa, ei ollut omaa vastaanottoa, ei ollut mitenkaanpain perinteinen itsenaisyyspaiva luvassa.
Niimpa lahdettiin syomaan isanmaallisesti italialaista ruokaa. Uskokaa vaan, jos Suomi-ruokaa olisi ollut tarjolla, niin luultavasti hinnalla ei olisi hirveesti ollut valia!
Sakari vetasi tuhannentaytteen pizzan huiviinsa ja Kiialla katosi tuulensuojaan herkullinen pestopasta.
Ruokailun jalkeen lahdettiin katsastamaan paikallinen "menomesta" Pogo. Jossain vaiheessa iltaa herattiin siihen todellisuuteen, etta koko kapakka oli taynna itanaapureita. Itsenaisyyspaiva meni siis italialaisessa ravintolassa, vietnamilaisessa rantabaarissa venalaisten keskella.
Ah, miten isanmaallista! Voidaanko me liittya perussuomalaisiin?

Hiekkaa

Tanaan kaytiin tarkistamassa milta nayttaa Mui Nen kuuluisat hiekkadyynit. Hienolta naytti, varsinkin kun ei ole ennen tuommoisia dyyneja paassyt ihastelemaan. Matkattiin siis n. 10 km Mui Nesta itaanpain skootterilla.
Perille paastya lapset tungeksivat meidan ymparilla yrittaen saada meidat vuokraamaan liukuria. Korvissa kaikui aggressiiviset myyntipuheet. Edelleen tekee pahaa kun nakee ala-aste ikaisia lapsia myyntitoissa...
Paadyttiin vuokraamaan omat liukurit Jai ja Yang nimiselta tyttokaksikolta.
Dyyneja laskettiin ripeasti alas ja noustiin erittain vaivalloisesti hikisina ylos. Jai jopa alkoi tyontamaan Kiiaa hanurista ylos rinnetta, kun ei tati meinannut jaksaa itse patikoida kuumassa hiekassa.
Huoneelle takaisin paastyamme alkoi puhdistautumis operaatio, hiekkaa oli taskut, vaatteet, korvat, hiukset, nena, suu, nielu ja silmat taynna. Siltikin tama oli Mui Nen parasta aktiviteettia, jos rannalla laiskottelua ei lasketa aktiviteetiksi. Kokemisen arvoiset dyynit!

Huomenna Saigoniin

Viikon vierailun jalkeen jatetaan Mui Ne taakse ja palataan huomenna Saigoniin, josta lennetaan ensi viikon torstaina Bangkokiin. Lennoista puheenollen; ostettiin kaksi uutta lentoa, Penangista Langawille ja Langawilta Kuala Lumpuriin.
Molemmat erikoispaivina, joulun- ja uuden vuodenaattoina! Bussissa istumiset alkaa tuntua jo liikaa istumalihaksissa, joten paatettiin matkustaa helpommin ja nopeammin reissun viime hetkien kunniaksi.
Meilla on siis tiedossa 3 viikon sisaan 6 lentoa. Mutta mikas tassa, kun Air Asia hinnat on ystavalliset. "Air asia-now everybody can fly"

-K & S